Loppukesän lyhyt retki UKK puistoon

Koko kevättalvi ja kesä meni muuton ja muutoksen pyörteissä, eikä retkeilylle juuri aikaa herunut. Suunnitelmissa kyllä oli tänä kesänä käydä Muotkatunturilla ja Käsivarressa. Nyt nuo molemmat suunnitelmat odottaa parempaa toteutusajankohtaa. Onneksi sentään lyhyt retki UKK puistoon tuli mahdolliseksi. Kuutuan tie Aittajärvelle ei ole kovinkaan hyvässä kunnossa. Tuolle lyhyelle pätkälle aikaa hukkuu tunti. Joitain kunnostustöitä oli tehty ja yhden sillan uusimistyön pitäisi alkaa tässä lähiaikoina.

Tälle retkelle lähdimme ajatuksella, että tähän noin 22 km matkaan sisällytämme kolme yötä teltassa.

AITTAJÄRVEN MAASTOA

LÄHTÖ AITTAJÄRVELTÄ.

Lähdimme liikkeelle Aittajärveltä kolmen aikaan iltapäivällä, Kuuttusselän puoleista rantaa. Takaisin tulisimme joen toista puolta. Tarkoitus oli kävellä niin pitkälle, kunnes vastaan tulisi hyvä paikka yöpyä. Sellainen tulikin vastaan noin kolmen kilometrin jälkeen. Yllätyimme siitä, että vastaan tuli vain yksi pariskunta. Ehkä tämä reitti on sellainen, mitä ei juuri kuljeta. Sehän ei oikein johda kaikkien suosimille paikoille, vaan kulkee enemmänkin alueen reunalla. Karttalinkki 1. yöpaikka.

1. yöpaikka Suomujoen rannalla

KOHTI PORTTIKOSKEA

Yöllä satoi pariin otteeseen kevyesti, eikä ollut ollenkaan paha herätä yöllä pieneen sateenropinaan teltan kattoon. Aamun askareiden jälkeen lähdimme etenemään rauhallista tahtia kohti Porttikoskea. Tällä puolella rantaa on todella monta hyvää telttapaikkaa komeissa jokimaisemissa. Joen varrelle on syntynyt myös useita tulipaikkoja, joten kenenkään ei tarvitse tehdä enää uusia. Polku on kaiken kaikkiaan helppoa kulkea ja korkeuseroja ei varsinaisesti ole. Polku myötäilee joen vartta ja poikkeaa vain harvoin kauemmaksi joesta.

Juuri ennen Porttikosken ylityspaikkaa polku muuttuu hieman kivikkoisemmaksi, mutta ei suinkaan niin paljon, että sitä olisi hankala kulkea. Muutaman pienemmän puron ylitys, joista joko selviää kengät jalassa tai ei. Itselläni on korkeavartiset kengät, joten ”heittämällä” yli. Monista kuvista näkee, että vedet ovat todella alhaalla. Sopivia ylityspaikkoja oli tämän tästä, jos siis yli olisi pitänyt päästä.

PORTTIKOSKEN SILTA

PORTTIKOSKEN AUTIOTUPA

Porttikosken autiotuvalle saavuimme hyvissä ajoin. Matkaa edelliseltä yöpymispaikalta tuvalle taisi olla n. 8 km. Porttikosken autiotupa on rakennettu 1966 (luontoon.fi). Tuvan yhteydessä on joskus ollut myös sauna, josta muistuttaa entisen saunan oveen jätetty kyltti. Jokunen kulkija on saattanut nykästä oven auki suurin odotuksin, mutta joutunut pettymään. Tupa on viihtyisä ja miellyttävän valoisa. Makuupaikkoja riittää varmaankin kymmenelle kulkijalla. Emme suinkaan menneet tupaan yöksi, vaan teltta pystyyn tulipaikan viereen. Tuvan ympäristöstä löytyy paljon hyviä telttapaikkoja.

PORTTIKOSKEN AUTIOTUPA
TUVAN PIHAPIIRIÄ

KOHTI SIIKAUOPAJAA JA AITTAJÄRVEÄ

Yö tuvan pihapiirissä meni leppoisasti. Meidän lisäksi paikalla oli Helsinkiläinen nuoripari, joka oli kalastusreissulla. Kalaonnea ei juurikaan kuulemma ollut. Keittelimme aamupuurot ja kahvit ulkosalla ja annoimme tuvassa nukkuneen kalastajaparin olla rauhassa. 
Polkua takaisinpäin Porttikosken sillalle ja siitä jatkoimme ”toista puolta” kohti Siikauopajaa. Myös tällä puolella ensimmäinen kilometri oli hieman kivikkoista, mutta muuttui jälleen helppokulkuiseksi, ellei peräti puistomaiseksi.
 

SIIKAUOPAJA

Siikauopajan laavulle saavuimme parin tunnin patikoinnin jälkeen. Matkaa Porttikoskelta laavulle on noin n. 6 km. Siikavuopajan laavu on kauniilla paikalla. Nyt tunnelmaa hieman latisti matalalla olevan veden tuoma rantaveden roskaisuus. Siikavuopajalla teimme ruuat ja keittelimme kahvit. Mihinkään ei ollut kiirettä. Matkaa Aittajärvelle olisi enää noin 6 km ja kello ei ollut kuin hädin tuskin iltapäivän puolella.

SIIKAVUOPAJAN LAAVU
SIIKAVUOPAJA

Loppumatka Aittajärvelle ja kahluupaikalle menikin sitten kohtuullisen nopeasti. Yksi pieni puropahanen matkan varrella piti ylittää, mutta tapahtumat olivat sitten siinä.

AITTAJÄRVEN KAHLUUPAIKKA

Aittajärven kahluupaikalla on ennen ollut vaijeri auttamassa ylittäjiä. Tänä keväänä vaijeria ei enää asennettu. Viime vuonna menimme myös tästä kohtaa ylitse, jolloin vesi oli 20-30 senttiä korkeammalla ja virtaus paljon kovempi. Silloin vaijerista oli varmasti monelle hyötyä. Itse en ole vaijeria käyttänyt, koska mielestäni siinä ei ole paras kohta ylittää. Nyt vaijerin kohdalla on pohjaan lyöty oranssiset, teräksiset merkit, joita seuraamalla ylitse pääsee. Merkit erottuivat ainakin nyt oikein hyvin.

AITTAJÄRVELLÄ

Jäimme viimeiseksi yöksi Aittajärven laavun läheisyyteen. Teimme illalla lämpöisiä voileipiä pikku tulilla ja jutustelimme viikon reissussa olleen helsinkiläisen pariskunnan kanssa. He olivat olleet viikon taipaleella ja aikoivat lähteä yötä vasten ajelemaan kohti Helsinkiä.

Tämäkin reissu oli oikein onnistunut, vaikka olikin kovin lyhyt. Uusia reissuja kuitenkin tulee, se on varma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *